Yksisarvinen olkipukki

Varastossa käydessäni osui silmiini pahvilaatikko, jossa säilytän joulukoristeita. Valikoima ei ole suuren suuri, lähinnä itse tehtyjä paperitähtiä, olkipukki, huovutettu tonttu ja kangaspaloista tehty sympaattinen enkeli. En koristele kotiamme kovinkaan paljon jouluksi. Tunnelmallinen kynttilävalaistus riittää jo aika pitkälle ja Frank Sinatran vanhan joululevyn sävelet viimeistelevät vaikutelman. Tokihan tuo enkeli ja tonttu löytävät paikkansa olohuoneen pöydältä myös tänä jouluna, mutta muuten kotimme on melko lailla perusasetuksilla.

Vieraillessani viikonloppuna vanhempieni luona, oli äitini kynttelikköä etsiessään nostanut joulukoristelaatikon alemmaksi vaatehuoneen ylähyllyltä. Laatikossa on oikea joulun aarreaitta. Olkikoristeet, 60-luvun väreissä kimaltavat muovipallot ja kartongista leikatut tontut ovat tuttuja lapsuuteni jouluista. Uusia koristeita ei varmaankaan ole hankittu kymmeniin vuosiin. Yksi osa minun joulutunnelmaani on ehdottomasti juuri nuo vanhat, ajan patinoimat koristeet. Reunoistaan jo rispaantuneet kartonkitontut ja ajan saatossa toisen sarvensa menettänyt olkipukki toivottavat minulle niin sydämellistä joulua, ettei yksikään uusi koriste siihen kykene. Muutama joulu sitten isäni teki radikaalin uudistuksen ja osti uuden ovikoristeen vanhan tilalle. Vieläkään en ole oikein toipunut järkytyksestä.

Perinteet kunniaan! Kauniin olkipukin on kuvannut Flickr-käyttäjä dotsi.