lauantai 1. joulukuuta 2012

Heinillä härkien heinäkuussa



Olen aina ollut jouluihminen. Pikkutyttönä kuuntelin joululauluja c-kasetilta jo heinäkuussa ja sain sisareni kiehumaan raivosta. Nykyään joulumieli alkaa pikkuhiljaa hiipiä ajatuksiini elokuun pimenevien iltojen myötä. Muiden tuskaillessa kesän loppumista, toivotan syksyn tervetulleeksi ja kaivan kynttilät kaapista. En voi sanoa, että oikein odottamalla odottaisin joulun tuloa, vaan se on pikemminkin mukava ja lämmin ajatus jossain mielen pohjalla.

Illan pimetessä, voi hyvällä omallatunnolla käpertyä viltin alle, lukea kirjaa, kuunnella musiikkia, siemailla glögiä ja nauttia tunnelmasta. Kyllä minuakin kauppakeskusten joulukrääsä ja marraskuusta asti soivat joulurenkutukset ahdistavat. Joulun aikaan yritänkin välttää parhaani mukaan tavarataloja ja suuria marketteja. Jouluviikolla en välttämättä edes käy keskustassa. Yritän hoitaa jouluostokseni jo hyvissä ajoin, sillä viimehetken paniikkiostokset ovat pahinta mitä tiedän. Joulu merkitsee minulle ennen kaikkea perusnautintoja: hiljentymistä, rauhaa, läheisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa. 





















  
Glögi kaverinaan piparit virittävät leppoisampaan joulun tunnelmaan. Kuva Flickristä käyttäjältä narnua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti